Kaikkien tulee voida poistua kotoaan pelkäämättä.

Yleensä turvallisuudesta puhuttessa ajatellaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivalta on ehdottomasti tärkeä turvallisuuden uhka ja se on otettava vakavasti. Jos asemalle tai kaupalle mennessä pelkää, että joku pahoinpitelee, on asiaan puututtava. Turvallisuus on myös paljon muuta.

Keskeinen turvallisuuteen ja kotoa lähtemisen pelkoon liittyy katujen kunnossapito, erityisesti talvella. Meillä on väestöryhmä, joka ei juurikaan poistu kotoaan talven aikana kuin pakon edestä. Tämä ryhmä on apuvälineitä käyttävät vanhukset. Syynä on vahvasti kaatumisen pelko. Lisäksi pelko apuvälineen jäämisestä jumiin vähentää liikkumista. Lumi tuo osaltaan haasteita liikkumiseen meille kaikille. Erityisen haastavaa se on, kun liikkuu pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa. Lumisateen jälkeen nopea auraaminen helpottaa meidän kaikkien liikkumista. Monesti autotiet huolletaan nopeammin ja paremmin kuin kevyenliikenteen väylät. Erityisesti etelän sahaavan lämpötilan talvissa jää ja liukkaus pahentavat liikkumisen turvallisuutta. Kun satanut lumi välillä sulaa ja jäätyy, ei kunnossapito pysy mitenkään perässä. Jäiset kadut ovat suuri turvallisuusriski meille kaikille. Erityisen iso riski on huonosti liikkuville vanhuksille. Katujen kunnossapito on merkittävä tekijä vanhusten hyvinvoinnissa ja kotona pärjäämisessä.

Mielestäni on ongelma, jos kouluikäiset lapset eivät uskalla yksin käydä kaupalla tai kirjastossa.

Lisäksi turvallisuuteen vaikuttaa epämukavalla tavalla kaduilla, asemilla ja ostareilla ”hengailevat” ihmiset. Näistä porukoista harvoin on tavallisille kulkijoille todellista uhkaa tai vaaraa. He kuitenkin tekevät helposti olosta epämukavaa. Esimerkiksi omat lapseni eivät käy yksin kauppakeskuksen yhteydessä olevassa kirjastossa, kun sinne pitää kulkea aseman läpi. Aseman liepeillä taas usein on erilaisia porukoita kaljoittelemassa. Varsinkin lasten mielestä nämä porukat ovat vaarallisia ja pelottavia. Mielestäni on ongelma, jos kouluikäiset lapset eivät uskalla yksin käydä kaupalla tai kirjastossa.

Turvallisuuteen positiivisesti vaikuttavia asioita on muun muassa tuttu ja turvallinen naapurusto ja asuinalue. Kun lapset voi päästää ulos ilman pelkoa, on asuinalueella kaikki hyvin. Tähän vaikuttaa paljon ihmiset, joita kodin lähistöllä liikkuu. Omassa lapsuudessa tunsin suurimman osan kerrostalon asukkaista ainakin ulkonäöltä ja tiesin, missä rapussa kukakin asui, monet tiesin jopa nimeltä. Nykyään talon asukkaista vain murto-osa on edes näöltä tuttuja. Lapsena oli myös tuttuja ja turvallisia aikuisia samassa rapussa tai pihapiirissä, joiden luokse saattoi aina mennä hakemaan apua tilanteen niin vaatiessa. Omien lasteni kohdalla tilanne ei ole samanlainen. Varsinkin koulua aloittaessa olisi ollut äitinä turvallisempi olo, jos olisin voinut luottaa, että lapseni saavat apua naapurilta tilanteen niin vaatiessa.

Turvallisuus tai sen puute vaikuttavat merkittävällä tavalla ihmisten hyvinvointiin. Tehdään yhdessä Espoosta turvallinen paikka asua jokaiselle asukkaalle.